KAKSI KUUKAUTTA TAKANA

Kuvia ei tällä kertaa hirveästi ole, mutta kaikenlaista on ehtinyt tapahtua. Olen vihdoinkin päässyt kokeilemaan vähän belgialaista partiota, tosin ei mitenkään huippumenestyksellä. Pitkän odotuksen jälkeen vihdoinkin pääsin ensimmäiseen kokoukseen ja minut oli laitettu ryhmään jossa, vanhimmat oli minua kaksi vuotta nuorempia ja nuorimmat 12-vuotiaita. No kyllähän se sen yhden kerran meni ja ainakin pääsin näkemään millaista partio on täällä nuoremmilla. Seuraavana lauantaina olen kuitenkin menossa mukaan oman ikäisteni kanssa ja saa nähdä millaista ohjelmaa silloin on. 

Postauksen kuvat ovat Yfun follow-up tapaamisesta Namurista viikko sitten. Siellä päästiin jakamaan vähän tunnelmia parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Oli kiva kuulla millaisia kokemuksia muilla oli ollut sillä jokaisen vaihtovuosi on kuitenkin niin omanlainen ja samalla oppi vähän uutta. Vaihtareiden kesken on ihan mahtava yhteishenki ja viikonlopusta jäi hyvä fiilis pitkäksi aikaa.

Pikku hiljaa kun ranska alkaa sujumaan paremmin ja väsymys ei ole enään ylitsepääsemätön niin alkaa löytyä vähän motivaatiota kouluun ja urheiluun. Koulussa opettajat käyttäytyvät todella vaihtelevasti vaihtareiden suhteen. Osaa ei kiinnosta meidän siellä olo oikeastaan ollenkaan, osa saattaa auttaa vähän ja helpottaa vähän meidän tehtäviä ja sitten on ne, jotka kokoajan varmistavat, että opimme ja helpottavat kaikin tavoin meidän opiskelua. Esimerkiksi tieteiden opettaja antoi minun ottaa testin, jonka muut tekivät tunnilla, kotiin jotta voin tehdä sen omassa rauhassa kääntäjän kanssa.

Olotila on parin viimekuukauden aikana ehtinyt vaihdella paljon. On päiviä kun hymyilyttää lakkaamatta ja päiviä kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Hymy on kuitenkin kokoajan pysynyt päällä ja olen edelleenkin sitä mieltä, että tänne lähtö on yksi parhaimmista päätöksistäni.

Paketti tuli suomesta ja ehti tulla jo ikävä ruisleipää. Kiitos äiti ja isä!♥ // Eihän siinä mennyt kuin 4 tuntia saada aikaseksi 150 sanan runoanalyysi ranskaksi //Yfun tapaamiseen leivoin korvapuusteja ja viime viikonloppuna valmistin lusikkaleipiä. Vielä en ole viitsinyt järkyttää millään todella oudolla suomalaisella ruualla. //Vietin Yfu tapaamisen jälkeisen lauantai-sunnuntai yön toisen suomalaisen vaihtarin luona Namurissa ja vähän maisemia illalla.

RANSKAA, FLAAMIA JA ENGLANTIA

Viime sunnuntaina vierailtiin perheen kanssa Anversissa. Se on erittäin kaunis kaupunki flaamin kielisessä osassa Belgiaa. Ehdittiin kuitenkin tutustua kaupunkiin vain puolituntia ja loppupäivän vietimme perheen isän sukulaisten luona. Siellä odotti aikamoinen sekasorto kun samaan aikaan huoneessa puhuttiin ranskaa, flaamia ja vähän englantiakin sekaisin.

Pitkät koulupäivät ja jatkuva ohjelma aiheuttavat sen, että iltaisin ei paljon mitään ihmeellistä jaksa tehdä. Eniten ihmettelyä täällä on aiheuttanut se, että suomessa koulu loppuu normaalisti jo 2-3 aikoihin ja koulu aloitetaan vasta 7 vuotiaina. Täällä usein luullaan, ettei Suomessa ole ollenkaan läksyjä. Tähän syy varmaan löytyy useista erilaisista artikkeleista netissä, jotka kertovat suomalaisesta koulujärjestelmästä. Olen myös useaan otteeseen kuullut monen ajattelevan, että Suomessa syödään tosi paljon kalaa. En ole koskaan ajatellut, että söisin paljon kalaa mutta kyllä me varmaan keski-eurooppalaisiin verrattuna sitten syödään.




Tässä vielä kuvien muodossa vähän viime viikkojen ohjelmasta:

Reilu viikko sitten päätin kävellä koulusta 7km kotiin, kun koulu loppui jo kahdelta. Joinakin päivinä kun istuu 9 tuntia koululla, vaikka olisi vain 3 oppituntia alkaa tämä koulujärjestelmä vähän ärsyttämään. Siihenkin pitää varmaan vain tottua. // Seuraavat kaksi kuvaa ovat "Marche de gourmande" tapahtumasta, jossa kävelimme 8 kilometriä ja noin kilometrin välein pysähdyimme syömään erilaisia ruokia. Toisessa kuvassa olen kahden kuuluisan belgialaisen kokin kanssa, jotka ottivat osaa Top chef-kilpailuun.

Viikko sitten keskiviikkona päätin koulun jälkeen lähteä Namuriin shoppailemaan toisen suomalaisen vaihtarin kanssa. Oli kiva päästä vihdoinkin itsekseen matkustamaan täällä. Kotiin pääsystä tuli kuitenkin pieni ongelma, kun lähes kaikki junat oli peruttu tai 30 minuuttia myöhässä. Löysin kuitenkin onneksi junan jolla pääsin edes vähän lähemmäksi kotia ja sitten host-vanhempani tulivat hakemaan sieltä. 

Luokasta kestää aina vähintään 5-10 minuuttia päästä ulos. // Välillä lähes kaikilla muilla oppilailla on tunteja ja vietetään sitten aikaa vaihtareiden kesken. Kuvassa Hong Kongilainen ja Italialainen vaihtari. // On aina ihanaa, jos illalla talossa laitetaan takkaan tuli ja vihdoinkin talossa on lämmin. //  Yksi aamu päätin aloittaa päivän tekemällä kaurapuuroa. Alkaa olla pikkuhiljaa vähän ikävä ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Ajateltiin kuitenkin host-äitini kanssa joku päivä yrittää tehdä karjalanpiirakoita, jos löydetään tarvittavat ainekset.